Ensi vuoden puolella olisi tarvetta löytää sijoituskoti lyhytkarvaiselle pyreneittenpaimenkoiran narttupennulle. Jos hyvä koti löytyisi piankin, voisi olla mahdollista saada pentu vielä tämän vuoden puolella.
Jos olet yhteistyökykyinen ja kiinnostunut tarjoamaan koirallesi sen ominaisuuksien mukaista tekemistä, ota yhteyttä: sanna.tapaninaho ät gmail.com.
30.10.11
29.10.11
Vesiterapiaa
Alun aktiivisemman kuntoutuksen jälkeen Rene on pääasiassa liikkunut omaan tahtiin niin kauan kun on jaksanut, mutta silti edistystä on tapahtunut. Leikattua jalkaa se ei nosta juuri ollenkaan enää ylös vaan se on käytössä aika lailla 100 %:sti. Aktiivisesti Rene kyllä pyrkii normaaliin ravaustyyliin vaikkei se kauaa onnistukaan. Olen kyllä hämmästynyt edistymisestä vaikka uskoinkin Renen aktiivisuuden auttavan. Kova halu sillä on kyllä päästä mahdollisemman normaaliin liikkumiseen.
1,5 viikkoa edellisessä postauksessa olevan "Kävelee" videon jälkeen kuvatussa videossa näkyy nykytilanne hyvin.
Viime keskiviikkona Rene pääsi tutustumaan vesiterapiaan Ouluvetin uusissa tiloissa. Laitetta se ei varsinaisesti arastellut ollenkaan. Laitteeseen astuminen ylemmältä rampilta oli jännä kun välimatkaa pohjaan oli vaikea arvioida. Päästiin kokeilemaan kahta eri nopeutta. Seuraavalla kerralla vettä lasketaan altaaseen enemmän ja päästään kunnolla kokeilemaan vesiterapian hyötyjä. Reneä katsomassa käynyt eläinlääkäri oli yllättynyt siitä kuinka hyvin se käyttää jalkaa eli saadaan tosiaan olla tyytyväisiä tilanteeseen!
1,5 viikkoa edellisessä postauksessa olevan "Kävelee" videon jälkeen kuvatussa videossa näkyy nykytilanne hyvin.
Viime keskiviikkona Rene pääsi tutustumaan vesiterapiaan Ouluvetin uusissa tiloissa. Laitetta se ei varsinaisesti arastellut ollenkaan. Laitteeseen astuminen ylemmältä rampilta oli jännä kun välimatkaa pohjaan oli vaikea arvioida. Päästiin kokeilemaan kahta eri nopeutta. Seuraavalla kerralla vettä lasketaan altaaseen enemmän ja päästään kunnolla kokeilemaan vesiterapian hyötyjä. Reneä katsomassa käynyt eläinlääkäri oli yllättynyt siitä kuinka hyvin se käyttää jalkaa eli saadaan tosiaan olla tyytyväisiä tilanteeseen!
14.10.11
"Learning to walk again"
Kävelemään opettelemisvideo Foo Fightersilta
Sitten vähemmän mukavia uutisia...Renellä on edessä kävelemään opetteleminen kun se joutui reisiluun pään poistoleikkaukseen. Sen lonkat ei oo olleet hyvässä kunnossa aikoihin ja kun cartrophen-pistokset ei tarpeeksi auttaneet päätin kokeilla kesällä Acell-kantasoluhoitoa (niveleen ruiskutetut sian kantasolut houkuttelevat nivelen omat kantasolut kasvattamaan uutta rustoa) kun kuulin siitä hyviä kokemuksia. Piralle tehtiin sama hoito olkapään lievään nivelrikkoon. No, Piralle hoito tepsi ja huomasin pian muutoksen sen lihastasapainossa ja liikkumisessa eli nivelrikko oli sitä vaivannut myös, mutta nyt tuli onneksi apua.
Renellä ei käynyt yhtä hyvä tuuri vaan se jätti pikkuhiljaa hoidetun jalan kokonaan pois käytöstä. Monen monta vaihetta ja käännettä ehti tulla ennenkuin saatiin synkkä tuomio: jalasta ei saa toimivaa ilman leikkausta. Vaihtoehdot oli siis leikkaus tai lopetus :( Kun aloin kartoittaa leikkausvaihtoehtoja kävi selväksi, että proteesileikkaus olisi parasennusteisin. Siitä enemmän selvää ottaessa alkoi kuitenkin tuntua, että se ei ole meille vaihtoehto monestakaan syystä. Proteesin paikalla pysyminen ei ole varmaa ja leikkaus on tosi kallis ja vaatisi useita reissuja etelään. Proteesileikkauksia ei tehdä monessa paikassa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Ja todennäköisesti toinenkin lonkka joudutaan myöhemmin leikkaamaan.
Olin ollut sellaisessa käsityksessä, ettei Renen kokoiselle koiralle reisiluun pään poistoleikkauksia mielellään tehtäisi (parin lääkärin kommentin perusteella). Hyvin epätoivoisia hetkiä tuli vietettyä miettiessä mitä tekisi. Terveempi lonkka oli ollut jo ylimääräisessä rasituksessa kun Rene kinkkasi kolmella jalalla jonkun aikaa. Jos toinen leikattaisiin joutuisi se käytössä oleva takajalka vielä jonkin aikaa ottamaan lisäpainoa.
Päädyin sitten reisiluun pään poistoleikkaukseen kun kuulin, että isojakin koiria on saatu kuntoon sillä menetelmällä eikä leikannut lääkäri nikotellut ollenkaan kysyessäni tästä mahdollisuudesta. Haava parani tosi hyvin ja tikkien poiston jälkeen on aloitettu kuntoutus joka on alkanut jo tuottaa tuloksia. Hitaassa kävelyssä Rene käyttää jo hyvin jalkaa, mutta nostaa sen ylös heti kun haluaa liikkua nopeampaa. Uskoisin, että hiekkarinnettä ylös kampeaminen on ollut yksi tehokas keino lihasten kehittämisessä. Lisäksi kävelytän sitä hitaasti tasaisella maalla ja hiekkarinnettä sivusuunnassa. Kaikki mahdolliset kivet ja pienet nyppylät käytetään myös hyväksi kiipeilypaikkoina. Onneksi Rene on aktiivinen luonteeltaan, joten kuntoutus on sille ihan mieluista varsinkin kun kehuu ja palkkailee makupaloin välillä.
Tässä kävelynäyte kuntoutuksen alussa kun tikit oli juuri poistettu
Seuraavat pätkät on otettu kun kuntoutusta on tehty kaksi viikkoa
Kävelee
Kiipee
Tasapuolisuuden nimessä muiltakin viimeaikaisia liikkeitä
Sarun levottomat jalat
Pira tykkää noutaa varsinkin silloin kun saa juosta tarpeeksi kauas
Reneltä löytyi myös sivuääni sydämestä...Sydän on nyt ultrattu eikä tällä hetkellä aiheuta mitään oireita, mutta tilannetta pitää tarkkailla. Diagnoosi: "3/6 systolinen sivuääni, rytmi ja syketiheys normaalit, ei vajaatoiminnan merkkejä. Ultraäänessä tyypilliset läppävikamuutokset, kammion supistuvuus hyvä. Kontrolli 6-12 kk kuluttua." Tästä ei välttämättä tule mitään vaivaa ja jos tulee niin lääkkeitä löytyy auttamaan.
Lisää terveysuutisia. Rene ja Pira kävi silmäpeilauksessa viime viikolla ja terveet silmät on molemmilla edelleen. Alunperin oli tarkoitus peilata ne vielä vähän kypsemmällä iällä rodun terveystilanteen kartoituksen vuoksi, mutta käytin sen takia jo nyt kun yksi kaihiepäilys löyty rodusta ja on hyvä kartoittaa tilannetta samantien. Pahin kaihiriski pitäisi ainakin olla jo ohitettu. Celokin kävi vasta ja sen verkkokalvolla näkyi vielä kolme pientä pistettä,jotka aiheuttavat edelleen MRD-diagnoosin. Samaan diagnoosiin sisällytetään vielä 10 poimuakin, joten hyvin lievää laatua tämä Celolla on eikä MRD vaikuta muutenkaan näköön millään tavalla.
Hurjaa vauhtia töppösissä oli muutamalla pyrtsillä kun agilityn MM-kisoista tuli medien yksilökisassa neloisvoitto rodulle! Thomas ja Curly olivat myös medien joukkuekisan voittaneessa Ranskan joukkueessa. Aivan mahtavaa oli seurata livenä kisoja netistä. Vuonna 2003 kun olin rotuun tutustumassa Ranskan erkkarissa ja loppumatkasta myös MM-kisoissa, näin Silvian ja La:n radalla livenä samaisessa paikassa ja se oli henkeäsalpaavan upean näköistä menoa. Kuuluisa saumaton yhteistyö ja liikunnan ilo loisti molemmista ja voittohan siitä silloin tuli.
Tässä vielä neljän parhaan tyylinäyte viikonlopulta
1. Ashley ja Luka
2. Thomas ja Curly
3. Silvia ja La
4. Olga ja Brava
Sitten vähemmän mukavia uutisia...Renellä on edessä kävelemään opetteleminen kun se joutui reisiluun pään poistoleikkaukseen. Sen lonkat ei oo olleet hyvässä kunnossa aikoihin ja kun cartrophen-pistokset ei tarpeeksi auttaneet päätin kokeilla kesällä Acell-kantasoluhoitoa (niveleen ruiskutetut sian kantasolut houkuttelevat nivelen omat kantasolut kasvattamaan uutta rustoa) kun kuulin siitä hyviä kokemuksia. Piralle tehtiin sama hoito olkapään lievään nivelrikkoon. No, Piralle hoito tepsi ja huomasin pian muutoksen sen lihastasapainossa ja liikkumisessa eli nivelrikko oli sitä vaivannut myös, mutta nyt tuli onneksi apua.
Renellä ei käynyt yhtä hyvä tuuri vaan se jätti pikkuhiljaa hoidetun jalan kokonaan pois käytöstä. Monen monta vaihetta ja käännettä ehti tulla ennenkuin saatiin synkkä tuomio: jalasta ei saa toimivaa ilman leikkausta. Vaihtoehdot oli siis leikkaus tai lopetus :( Kun aloin kartoittaa leikkausvaihtoehtoja kävi selväksi, että proteesileikkaus olisi parasennusteisin. Siitä enemmän selvää ottaessa alkoi kuitenkin tuntua, että se ei ole meille vaihtoehto monestakaan syystä. Proteesin paikalla pysyminen ei ole varmaa ja leikkaus on tosi kallis ja vaatisi useita reissuja etelään. Proteesileikkauksia ei tehdä monessa paikassa, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Ja todennäköisesti toinenkin lonkka joudutaan myöhemmin leikkaamaan.
Olin ollut sellaisessa käsityksessä, ettei Renen kokoiselle koiralle reisiluun pään poistoleikkauksia mielellään tehtäisi (parin lääkärin kommentin perusteella). Hyvin epätoivoisia hetkiä tuli vietettyä miettiessä mitä tekisi. Terveempi lonkka oli ollut jo ylimääräisessä rasituksessa kun Rene kinkkasi kolmella jalalla jonkun aikaa. Jos toinen leikattaisiin joutuisi se käytössä oleva takajalka vielä jonkin aikaa ottamaan lisäpainoa.
Päädyin sitten reisiluun pään poistoleikkaukseen kun kuulin, että isojakin koiria on saatu kuntoon sillä menetelmällä eikä leikannut lääkäri nikotellut ollenkaan kysyessäni tästä mahdollisuudesta. Haava parani tosi hyvin ja tikkien poiston jälkeen on aloitettu kuntoutus joka on alkanut jo tuottaa tuloksia. Hitaassa kävelyssä Rene käyttää jo hyvin jalkaa, mutta nostaa sen ylös heti kun haluaa liikkua nopeampaa. Uskoisin, että hiekkarinnettä ylös kampeaminen on ollut yksi tehokas keino lihasten kehittämisessä. Lisäksi kävelytän sitä hitaasti tasaisella maalla ja hiekkarinnettä sivusuunnassa. Kaikki mahdolliset kivet ja pienet nyppylät käytetään myös hyväksi kiipeilypaikkoina. Onneksi Rene on aktiivinen luonteeltaan, joten kuntoutus on sille ihan mieluista varsinkin kun kehuu ja palkkailee makupaloin välillä.
Tässä kävelynäyte kuntoutuksen alussa kun tikit oli juuri poistettu
Seuraavat pätkät on otettu kun kuntoutusta on tehty kaksi viikkoa
Kävelee
Kiipee
Sarun levottomat jalat
Pira tykkää noutaa varsinkin silloin kun saa juosta tarpeeksi kauas
Reneltä löytyi myös sivuääni sydämestä...Sydän on nyt ultrattu eikä tällä hetkellä aiheuta mitään oireita, mutta tilannetta pitää tarkkailla. Diagnoosi: "3/6 systolinen sivuääni, rytmi ja syketiheys normaalit, ei vajaatoiminnan merkkejä. Ultraäänessä tyypilliset läppävikamuutokset, kammion supistuvuus hyvä. Kontrolli 6-12 kk kuluttua." Tästä ei välttämättä tule mitään vaivaa ja jos tulee niin lääkkeitä löytyy auttamaan.
Lisää terveysuutisia. Rene ja Pira kävi silmäpeilauksessa viime viikolla ja terveet silmät on molemmilla edelleen. Alunperin oli tarkoitus peilata ne vielä vähän kypsemmällä iällä rodun terveystilanteen kartoituksen vuoksi, mutta käytin sen takia jo nyt kun yksi kaihiepäilys löyty rodusta ja on hyvä kartoittaa tilannetta samantien. Pahin kaihiriski pitäisi ainakin olla jo ohitettu. Celokin kävi vasta ja sen verkkokalvolla näkyi vielä kolme pientä pistettä,jotka aiheuttavat edelleen MRD-diagnoosin. Samaan diagnoosiin sisällytetään vielä 10 poimuakin, joten hyvin lievää laatua tämä Celolla on eikä MRD vaikuta muutenkaan näköön millään tavalla.
Hurjaa vauhtia töppösissä oli muutamalla pyrtsillä kun agilityn MM-kisoista tuli medien yksilökisassa neloisvoitto rodulle! Thomas ja Curly olivat myös medien joukkuekisan voittaneessa Ranskan joukkueessa. Aivan mahtavaa oli seurata livenä kisoja netistä. Vuonna 2003 kun olin rotuun tutustumassa Ranskan erkkarissa ja loppumatkasta myös MM-kisoissa, näin Silvian ja La:n radalla livenä samaisessa paikassa ja se oli henkeäsalpaavan upean näköistä menoa. Kuuluisa saumaton yhteistyö ja liikunnan ilo loisti molemmista ja voittohan siitä silloin tuli.
Tässä vielä neljän parhaan tyylinäyte viikonlopulta
1. Ashley ja Luka
2. Thomas ja Curly
3. Silvia ja La
4. Olga ja Brava
4.10.11
Kuulumisia
Pitkä aika on kulunut viimeisestä postauksesta. Paljon on kyllä tapahtunut, aloitetaan vanhemmista ja positiivisemmista uutisista. Elokuussa treffattiin viime vuoden tapaan Sarun ja Minnan Lenin saksalaiset veljet Gaius ja Emil. Pojat mökkeilevät omistajapariskuntansa kera kesäisin Pirkanmaan suunnalla ja nyt saatiin samaan yhdistettyä myös treffit Gatun ja Follen kanssa. Muutamia muitakin pyrtsi-ihmisiä oli paikalla.
Saru oli onnensa kukkuloilla kun sai tutustua uusiin ihmisiin ja koiriin. Varsinkin Follen kanssa leikit sujui samalla aaltopituudella. Gatuakin piti tietenkin juoksuttaa. Jaanan Katla holsku oli myös erittäin mieluinen kaveri. Hauska ja persoonallinen tyyppi Katla kyllä on.
Molemmat Gatu ja Folle vaikuttivat tasapainoisilta ja avoimilta koiran aluilta. Folle on enemmän hulvaton kyllä ja ulkoisesti ovat hyvin eri tyyppisiä. Voisin veikata, että Gatu on tuosta yhdistelmästä niin "lyhytkarvatyyppinen" kuin voi olla. Kevyt parta löytyi, mutta muuten karva oli yllättävänkin lyhyttä ja korkeahkoraajainenkin oli. Paino sanalla oli, karvaa taitaa tulla vielä kuitenkin lisää ja mittasuhteet voi muuttua.
Kiitokset kaikille mukavasta päivästä! Jaanalle myös yösijasta. Alla muutama kuva viikonlopulta. Lisää löytyy kuvagalleriasta.
Saru oli onnensa kukkuloilla kun sai tutustua uusiin ihmisiin ja koiriin. Varsinkin Follen kanssa leikit sujui samalla aaltopituudella. Gatuakin piti tietenkin juoksuttaa. Jaanan Katla holsku oli myös erittäin mieluinen kaveri. Hauska ja persoonallinen tyyppi Katla kyllä on.
Molemmat Gatu ja Folle vaikuttivat tasapainoisilta ja avoimilta koiran aluilta. Folle on enemmän hulvaton kyllä ja ulkoisesti ovat hyvin eri tyyppisiä. Voisin veikata, että Gatu on tuosta yhdistelmästä niin "lyhytkarvatyyppinen" kuin voi olla. Kevyt parta löytyi, mutta muuten karva oli yllättävänkin lyhyttä ja korkeahkoraajainenkin oli. Paino sanalla oli, karvaa taitaa tulla vielä kuitenkin lisää ja mittasuhteet voi muuttua.
Kiitokset kaikille mukavasta päivästä! Jaanalle myös yösijasta. Alla muutama kuva viikonlopulta. Lisää löytyy kuvagalleriasta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)